sunnuntai 25. helmikuuta 2018

Elagu Eesti vabariik! #eesti100 #rakasviro

Eilen juhlittiin etelänaapurin 100-vuotista itsenäisyyttä. Yllätyin itse, millaiseen juhlatunnelmaan sain itseni viritettyä. Ihan eri tyypppiseen kuin Suomen oman 100-vuotisjuhlan aikana. Älkääkä kysykö, miksi... Ehkä se, että itsellä oli nyt enemmän aikaa, kuin yleensäkään joulukuun kuudentena koskaan.

Jo perjantaina kuultiin lauantain sääennuste eestiksi. Tämä oli kyllä hauska. Lauantaina juhla alkoi sitten Aamu-tvn mukana, siellä oli yhteys Tallinnaan. Juhlaparaatinkin katsoin, tai ainakin toisella silmällä seurasin töitä tehden.

Aikaisemmin viikolla löysin jo Areenasta sarjan Viro - tuulten pieksemä maa. Muutamia jaksoja olen jo katsonut ja taidan loppuun asti katsoa tämän vuosien 1917-1941 tapahtumia valoittavan draamasarjan.

kuva: Kirjasampo


Lisäksi sekä viime vuoden että tämän vuoden Hyllynlämmittäjä-listassa minulla on teos Nimet marmoritaulussa. Nyt sain taas pientä pontta alkaa tämän(kin) kirjan lukemisen. Kirja perustuu tositapahtumiin ja seuraa tarttolaisten koulupoikien matkaa vapaussodassa. Alkukielellä kirja on ilmestynyt 1936 ja suomeksi ensimmäisen kerran keväällä 1944. Saman vuoden syksyllä se kuitenkin kiellettiin ja vedettiin pois myynnistä.

kuva: yle.fi


Lauantaina kirjan pohjalta tehty elokuva nähtiin Ylellä ja Areenassa se on nähtävänä kuukauden verran. Olen jo vuosia sitten nähnyt elokuvan ensimmäisen kerran ja melkein yhtä kauan on kirja majaillut hyllyssä. Jostain syystä vain en ole kirjaa sitten kuitenkaan lukenut, oikeastaan edes aloittanut. Mutta elokuvan jaksan katsoa uudestaan ja uudestaan. Ehkä nyt kuitenkin tänä vuonna viimein luen tämän.

Haaveilen myös naapurissa matkustamisesta. Kauniilla Saarenmaalla ole kerran käynyt ja Tallinna on nähty useasti, vaikka siihen en varmaankaan tule koskaan kyllästymään. Nytkin olemme huhtikuun lopulla lähdössä nuorisoryhmän kanssa viikonlopuksi Tallinnaan ja odotan tätä reissua jo kovasti. Matkojen yhteydessä on myös tullut opeteltua joitain fraaseja eestiksi ja mielessä käy aina välillä oikein opiskella kieltä, mutta vielä siihen ei ole ollut mahdollisuutta tai aikaa. Mutta ehkä jonain päivänä. Ja voisi ajatella, ettei lähisukukielen oppiminen olisi kovinkaan hankalaa? Mitä luulette?

PS. #rakasviro liittyy Rakas Viro -haasteeseen!




2 kommenttia:

  1. Tämäpä oli hieno kooste ja myös hyviä vinkkejä haastetta varten. Jaoin Twitteriin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänan! Kiitos!
      Tuolla sinunkin blogin keskustelussa tuli jo monia hyviä vinkkejä ja muistutuksia. En esimerkiksi muistanut, että omaan hyllyyn on ilmaantunut "Apteekkari Melchior"- kirjoja, joita pitäisi lukea. Tosin omasta hyllystä löytyvät toinen ja kolmas osa. Ja vaikka kuinka joku sanoisi, että ovat itsenäisiä osia, niin minä en voi aloittaa "toisesta" osasta. Eli tämä tietää kirjastoreissua ennen näiden aloittamista.

      Poista