Viimein Helsingin kirjamessuista....

Kirjamessuista on jo aikaa, mutta viimein taidan saada jonkinlaisen postauksen aikaiseksi. Viikonloppu oli kovinkin paljon tapahtuma- ja työrikas. Pyöreitä päiviä messukeskuksella, tuttujen kanssa toki myös illanistujaisia. Koko viikonloppu alkoi itse asiassa keskiviikkona, kun saavuin Helsinkiin. Illalla suuntasimme kaverini kanssa Helsingin seurakunnan tiloihin Liisankadulle. Vierailimme Kotikirkossa ehtoopalveluksessa (laulamassa 😊). Tämän jälkeen pääsin ensimmäistä kertaa tutustumaan Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjastoon.

Kotikirkon ikonostaasi.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjasto on sijainnut aina Helsingin pappilantalon korttelissa (Liisankatu/Unioninkatu). Kirjasto lienee saanut alkunsa pian Pyhän Kolminaisuuden kirkon valmistumisen jälkeen 1827 ja seurakunnan muotoutuessa. Pyhän Kominaisuuden kirkon yhteyteen muodostui vahva orotodoksinen keskus, jonka tarkoituksena oli alun perin palvella Helsingissä asuvien venäläisten hengellisiä ja osittain sivistyksellisiä tarpeita. Keisarin vuonna 1841 vahvistama hengellisen konsistorin antama asetus velvoitti hankkimaan kirkkojen käyttöön jumalanpalveluksissa käytettävien kirjoejn lisäksi myös Pyhän Synodin määräämää opettavaista kirjallisuutta.

Seurakunnan vilkastuneen toiminnan jatkumona aloittivat toimintansa myös monet venäjänkieliset koulut ja niiden kirjastot. Vuonna 1905 Liisankadulle valmistui ns. pappilantalo. Oletettavasti rakennuksen rahoittajan lahjoitusehtoihin sisältyi vaatimus vakiinnuttaa myös kirjasto samaan osoitteeseen. Kirjasto ja sen toiminta on säilynyt aktiivisena tähän päivään asti myös vuoden 1917 jälkeisissä muuttuneissa olosuhteissa.

Helsingin ortodoksisen seurakunnan kirjaston kokoelma käsittää yli 11 000 nidettä. Tietokantana kirjastossa on OpenLibrary. Tietokantaan on toistaiseksi luetteoitu vain uusi kokoelma. Kirjasto on avoinna neljänä päivänä viikossa sekä kerran kuussa lauantaina, jolloin kirjaston tiloissa kokooontuu myös kirjallisuuspiiri.

Aineistoa lainataan kuukauden laina-ajalla. Vanhan kokoelman teoksia saa lukusalilainaan. Myös kaukolainoja voi saada.

Kirjaston vanhaa kirjakokoelmaa.

Kirjaston vanhin kokoelma on pääosin venäjänkielistä. Alunperin kokoelman on ollut lähinnä uskonnollista kirjallisuutta, esimerkiksi kristillisitä etiikkaa, dogmatiikkaa, eksegetiikkaa ja pyhien isien kirjoituksia sekä pyhien elämäkertoja, mutta 1930-luvulta lähtien sitä on jatkuvasti täydennetty kulttuurihistoriallisella, yhteiskunnallisella ja jopa poliittisella kirjallisuudella.

Vanhaan kokoelmaan kuuluu kymmenkunta teosta 1700-luvulta. Arvokkaimpiin kokoelman teksiin kuuluu mm. Moskovan PyhänSynodi vuonna 1724 painattama Triodion.

Kirjaston uutta kokoelmaa.

Uusi kokoelman kasvaa jatkusvasti. Teologinen luokka on suurin ja käsittelee ortodoksisen teologian ohella myös muita uskontoja seä yleistä uskontotiedetta ja filosofiaa. Uusi kokoelma on kieleltään suomivoittoinen, mutta myös venäjänkielistä kirjallisuutta pyritään hankkimaan. Lisäksi ruotsinkielinen uskonnollinen kirjallisuus on jonkin verran edustettuna. Myös englanninkielisiä teoksia hankintaan jonkin verran.

Kirjojen lisäksi kirjastosta löytyy lehtikokoelma. Vuodesta 1992 kirjstoon on tilattu kaikki Suomessa ilmestyvät seurakuntalehdet. Kausijulkaisujen joukossa ovat myös kysytyimmät lehdet Ruotsista, Sakasasta, Venäjältä ja Yhdysvalloista.

(lähde: Helsingin ortodoksinen seurakunta)

Itse kirjamessut alkoivat sitten torstaina. Itsellä oli jonkin moinen aikataulu, mitä kävisin kuuntelemassa työvuorojen ulkopuolella. No, kaikki nyt ei tietenkään voi mennä kuin strömsöössä. Itsellä pienenä kompastus kivenä oli paikallisliikenne. Vaikka olenkin tottunut kulkemaan Turun seudulla bussilla, niin on se hieman eri sorttista Helsingissä. Koin kantapään kautta mm. sen, että kaikki bussit eivät pysähdy joka pysäkillä. No lyhyestä virsi kaunis, en siis esimerkiksi torstaina aamulla ehtinyt ihan siihen mennessä messukeskukselle kuin olin suunnitellut, mutta ei tuo hirveästi haitannut.

Torstaina kävin ensiksi kuuntelemmassa Magiassa Meri Savosen haastattelua hänen Tonttulapset-sarjastaan ja uusimmasta kirjasta Tonttulapset ja salaisuuksien huvila. 

Perjantai aamuna ehdi kuuntelemaan hetken "Lasten ja nuorten äänii 100 vuotiaassa Suomessa" -keskustelua, jossa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta mm. vastasi paikalla olleiden lukiolaisten kysymyksiin, jotka käsittelivät mm. ylioppilaskirjoitusten uudistuksia sekä jatko-opintoihin liittyen pääsykokoeiden tulevaisuutta.

Lauantaina aamulla kuuntelin keskustelua "Dostojevski - kiistaton ja kiistelty", jossa keskusteltiin niin Dostojevskin kuin muidenkin venäläisten "klassikko"kirjailijoiden teoksista. Lisäksi kuuntelin haastattelua, jossa esiteltiin uutuuskirjaa "Propagandaa Itä-Karjalaan: heimokansan suomalaistajat 1941-1944". 

Vielä ennen työvuoroa piipahdin  Magiassa kuuntelemassa Jaana Kapari-Jattan haastattelua, jossa pulahdettiin taas taikamaailmaan Tylypahkan maisemiin ja muun muassa velhokoulun kirjastoon, jonka opuksista on ilmetynyt uusia painoksia ja piakkoin myös aivan uusi kirja.

Mutta siis töissähän siellä messuilla oltiin. Pääsääntöisesti olin siis Valamon luostarin messuosastolla, mutta perjantai ja lauantai aamupäivinä kävin myös Lintulan osastolla piipahtamassa ja tauottamassa siellä talkoolaisia. Molemmilla osastoilla oli mukava huomata ihmisten kiinnostus niin luostareita  kuin yleisesti ortodoksisuutta kohtaan. Ja kun kirjamessuista on kysymys, niin pakko sanoa, että oli mukava nähdä, että myös kirjoja myytiin. Omaa ammattitaitoa pääsinkin juuri käyttämään siinä, että kirjoihin (niin myytäviin kuin melkein mihin vain muuhunkin kirjoihin) liittyvät kysymykset asiakkailta yleensä ohjattiin minulle, vaikka pääasiallinen työtehtäväni olikin kassanhoito (tosin kaikki muutkin osastolla työssä olleet opettelivat kassan käytön 😀)

Lintulan luostarin osasto.

Valamon luostarin osasto.

Uutuuskirjoja esillä.

Helsingin kirjamessut 2017 - mihin minä menen?

Helsingin kirjamessut ovat jo melkein ovella ja edellisestä viisastuneena (siis Turun messuista), kävin jo läpi messujen ohjelmaa. Päähän tässä jo meinasi mennä pyörälle. En oikein tiennyt, mitä kaikkea loppujen lopuksi halauisin nähdä ja kuulla. Lisäksi puolet jokaisesta neljästä päivästä menee vielä työn merkeissä. Päivistä tulee siis pitkiä. En kylläkään valita, vaan myös oikein odotan pitkää talkooviikonloppua Valamon luostarin messuosastolla (6k90). 

Mutta seuraavassa siis jotain, mihin halauaisin ehtiä. Osa menemisistäni on kylläkin päällekäin, joten vielä paikan päällä pitää tehdä valintoja, yleensä vahvan aiheen tai oman kiinnostuksen kohteen ja sitten ammatillisesti tärkeän aiheen väliltä.

Torstai 26.10.:

Kullervo

klo 10.30-11.00

Muumeista miljoonabisnes

Pienen peikon ympärille muodotunut teollisuus, joka synnyttää iloa kaikkialla maailmassa. Suomalainen menestystarina vertaansa vailla.

TAI

Magia

klo 10.30-11.00

Vinkkarin vinkit

Helsingin kaupungin kirjaston kirjavinkkaritiimiin kuuluva kirjailija Sini Helminen kertoo kirjavinkkauksen saloja, vihjaa kuumimmat lukuvinkit sekä esittelee realifantasijasarjaansa Väkiveriset.

Tämä jälkimmäinen saattaapi hyvin olla torstai-aamun valinta. Tässä kohtaa ammatillinen aihe saattaa vetää enemmän.

Magia

klo 11.00-11.30

Tonttulapset ja salaisuuksien huvila

Korvatunturin tonttulapset viettävät kesälomaa Hangossa, mutta seikkailuista he eivät pääse eroon kesälläkään. Tuota pikaa tonttulapset ovat ratkomassa kadonneen kirjailijan arvoitusta ja samalla selviää jotain muutakin. Teos on Tonttulapset-sarjan kolmas osa.

Tonttuja!! Mä en kestä! Olen nimittäin pahimman sortin jouluihminen jo toisessa polvessa. Näihin kirjoihin pitää päästä tutustumaan!

Olohuone

klo 12.00-12.30

Kesä 1944 - Suomen kohtalonhetki

Toimittaja Jukka Halonen ja kansanedustaja Eero Heinäluoma käyvät Halosen vastailmestyneen teoksen pohjalta läpi suomalaisten matkaa päivä kerrallaan etulinjassa taistelleiden kanssa läpi tulihevetin kohti rauhaa.

****

Perjantai 27.10.:

7d98, Katri Vala -lava

klo 10.15-10.40

Lasten ja nuorten ääni 100 vuotiaassa Suomessa

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta keskustelee avoimessa kokouksessa nuorten esille nostamista tärkeistä asioista.

Kullervo

klo 11.30-12.00

Voiko virolaista ymmärtää?

Suomalaiset ja virolaiset ovat kielisukulaisia ja heimoveljiä, mutta mielenlaatumme ja ajatusmaailmamme poikkeavat suuresti toisistaan. Ajoittain meidän on todella vaikea ymmärtää toisiamme. Miksi näin on? Piileekö syy kansojemme erilaisessa historiassa - vai onko ennemmin niin, että juuri "se jokin" on johtanut erilaiseen historiaan? Miten tämä näkyy kaunokirjallisuudessa? Voisiko kaunokirjallisuutta lukemalla ja historiaan perehtymällä oppia ymmärtämään virolaisia paremmin?

Keväällä 2017 Suomessa ilmestyi kolme teosta, joilla Viron pohjiaan myöten tuntevat kirjailijat auttavat meitä ymmärtämään Viron historiaa ja kulttuuria sekä virolaista mielenlaatua.

TAI

Mika Waltari

klo 11.30-12.00

Miksi kuuntelisin kirjan? Kokemuksia äänikirjoista.

Millaiselta kirjan kuunteleminen tuntuu ja mitä mahdollisuuksi kirjojen digitalisaatio ja lukuaikapalvelut voivat avata? Kuinka kiireiset kaupunkilaiset ja milleniaalit saadaan innostumaan kirjallisuudesta? Jenni Pääskysaari, Antti Tuomainen, Mikko Aarne ja Leena Majander jakavat ajatuksiaan ja kokemuksiaan äänikirjoista. Keskustelua vetää Storytelin maajohtaja Mari Wärri.

Luulen, että kahdesta edellisestä voiton vie tuo ensin mainittu. Vaikka ei kyllä varmaankaan tekisi pahaa käydä kuuntelemassa asiaa digitalisaatiosta ja äänikirjoista. Itse en vain koskaan ole oppinut äänikirjoja kuuntelemaan. Ajatus ei jaksa pysyä mukana. Tai ehkä sitä pitää harjoitella?

Minna Canth

klo 12.00-12.30

Tahto ja hohto - Ritva Holmbergin taiteilijan tie

Suokellus 60-luvun teatterimaailmaan ja hehkuvan tahtonaisen elämään tyttären (Annina Holmberg) kirjoittamana

****

Lauantai  28.10.:

Kirjakahvila

klo 10.30-11.00

Dostojevski - kiistaton ja kiistelty

Järeä klassikko uudessa, ajankohtaisessa valossa.

6d50, Akateemisen kohtauspaikka

klo 11.00-11.30

Jaana Kapari-Jatta Akateemisen kohtauspaikalla

Haastattelu ja singneerausta. Aiheena Harry Potter ja Tylypahkan kirjasto -kirjat.

Magia

klo 13.00-13.30

Harry Potter ja Tylypahkan kirjasto

Uusi annos lääkettä Potter-kuumeeseen! Professori Dumbledoren satuja, Ihmeotuksien oliinpaikkoja ja Tylypahkan kirjaston lainatuimpiin teoksiin lukeutuva Huispaus kautta aikojen. Jaana Kapari-Jatta on suomentanut Tylypahkan kirjaston menestysteokset.

****

Tämä suunnitelma oli nyt tässä. Messuilla sitten näkee, miten hyvin pysyn tässä vai pysynkö lainkaan. Tarkoitus on myös ihan vain kuljeskella ja silloin saattaa törmätä johonkin mielenkiintoiseen, mitä en tässä kohtaa vielä ole aikatauluuni ympännyt. Sunnnuntaille en suunnitellut suurempia, silloin olen osastolla aamuvuorossa ja katson sitten vähän vireystilan mukaan, lähdenkö vielä kiertelemään vai en. Lintulan luostarin osastolla (7a98) aion myös vierailla.

Valamon osastollakin toki tapahtuu. Torstaina ja perjantaina osastolla on ikonimaalari työntouhussa ja lauantaina kirjansitoja. Esimerkiksi näistä aiheista järjestetään kursseja Valamon opistossa. Perjantaina Annina Holmberg et al tulevat osastolle noin klo 17 kertomaan keväällä julkaistusta Minun Valamoni: tarinoita luostarista -teoksesta. Osastolla on paikalla myös Laatokan Valamon luostarin edustus sekä torstaina ja perjantaina iltapäivästä Helsingin ortodoksisen seurakunnan papistoa. Sunnuntaina puolilta päivin osastollemme tulee vierailemaan Sana papilta ja Lasse lukee -blogien kirjoittaja isä Lars Ahlbäck. Osastolla kannaattaa myös piipahtaa osallistumassa kyselyyn/kilpailuun, jossa on palkintona majoituslahjakortteja Valamon luostariin.

Nähdään siis Hesingissä!

Turun kirjamessut

Turun kirjamessut tulivat ja menivät. Täytyy myöntää, että itse olen yleensä ollessani asiakkaana messuilla, käynyt vain yhtenä päivänä ja senkin olen kestänyt vain juuri ja juuri. Ihmispaljous, hälinä ja melu ovat yllättävän rasittavia. Mutta nyt ollessani töissä, kolme päivää messuilla 8-9 tunnin jaksoissa ei tuntunut kovin pahalta. Ja lisäksi oli vielä torstai-iltapäivänä osaston rakentaminen. Jalat alkoivat kyllä olla aika kovilla sunnuntaina, mutta kun vaihtoi kengät välillä pehmooisiin villasukkiin niin jalat kiittivät.

Torstaina tosiaan puolenpäivän jälkeen aloimme järjestellä tavaroita paikalleen messuja varten Lintulan luostarin osastolla, jossa olin talkoissa. Opin paljon siitä, miten tärkeää oikeasti on miettiä tuotteiden ja kirjojen esillelaiton yhteydessä esimerkiksi värejä. Myös yhteen liittyvät asiat tietenkin sijoitellaan lähelle toisiaan. Ongelmitta kuitenkaan ei sujunut torstain pystytys. Olimme jo asetelleet suurimman osan tavaroista pöydille, kun huomasimme kuljetuksessa käytettyjen pahvilaatikoiden pohjien olevan kosteita. Osastomme matto oli aivan märkä. Messujärjestäjien mukaan alkuviikon sade ja tuuli olivat aiheuttaneet sen, että osastomme vieressä olevan hallin oven alta oli tullut vettä sisään. josta johtui märkä matto. No, saimme järjestäjiltä apua ja he vaihtoivat maton ja kuivasivat lattian meidän pitäessä taukoa. Onneksi märkä matto huomattiin ja asia korjattiin, sillä muuten olisimme jättäneet pahvilaatikot pöytien alle kostealle matolle ja näin laatikoissa messujen aikana varastoitavat kirjat sekä muut myyntiartikkelit olisivat kärsineet kosteudesta. Myös sunnuntaina jännitimme veden kanssa, sillä yöllä oli satanut ja samaisen oven alta oli ilmestynyt lammikoita hallin puolelle. Lammikot kuitenkin kuivattiin (useampaankin kertaan päivässä), eivätkä ne tällä kertaa yltäneet meidän osastollemme.

Tänä vuonna oli ensimmäinen kerta, kun Lintulan luostari osallistui Turun kirjamessuille. Aiemmin he ovat osallistuneet vain Helsingin kirjamessuille. Tänä vuonna tultiin myös tutustumaan Turun messuille ja kokeilemaan, miten kannattavaa luostarin on osallistua. Tietysti messuille osallistuminen antaa lisänäkyvyyttä luostarille ja tuo tunnettuutta, mutta ymmärrän myös messuille tulon suuritöisyyden: luostari sijaitsee kaukana Turusta ja sisariston pieni määrä vähentää resurssien käyttömahdollisuuksia. Messuille osallistui luostarista nunna Nektaria sekä pieni joukko meitä talkoolaisia Turusta.

Mutta messujen aikana oli mukava huomata, miten kiinnostuneita ihmiset olivat osastostamme. Paljon kyseltiin niin luostariin, kuin yleensäkiin ortodoksiseen kirkkoon liittyvistä asioista. Useat kertoivat käynneistään luostareissa tai olivat kiinnostuneita vierailemaan niissä. 

Lauantaina klo 11.10. oli myös ohjelmassa auditoriossa kuoromme (Turun ortodoksisen kirkon kuoro) pienimuotoinen konsertti, jossa esitimme sekä suomen että kirkkoslaavin kielistä ortodoksista kirkkomusiikkia. Oli ihastuttavaa huomata, että tämäkin ohjelmanumero keräsi kiinnostuneita yleisöön, vaikka esiintyminen olikin vain hieman yli tunnin messujen avautumisen jälkeen.

Messuilla ehti toki myös kierrellä, kuunnella ja nähdä mielenkiintoisia asioita. Nuorisokirjailijoiden osasto oli aivan Lintulan luostarin osaston vieressä ja siinä olikin hyvä kuunnella mielenkiintoihia haastatteluja päivän mittaan, vaikka vain puolellakin korvalla, jos sattui olemaan enemmän asiakkaita omalla osastolla. Nuorisokirjailijoiden ohjelma olikin täynnä #moniaääniä, kirjamessujen teeman mukaan. Perjantaina kuultiin mm. poikien ja urheilijoiden ääniä sekä selkoääniä (keskustelua selkokirjoista). Lauantaina kuljettiin pitkälti satujen, fantasian ja kauhun maailmassa ja kuultiin  mm. lohikäärmeiden, haltioiden ja peikkojenkin ääniä. Sunnuntaina mieleeni jäi erityisesti YA-paneeli eli keskustelu YA-kirjallisuudesta (young adult) ja esimerkiksi siitä, miten erottaa nuorten kirjallisuus ja YA toisistaan. Sunnuntaina näkyi myös cosplay niin haastateltavien kuin asiakkaiden pukeutumisessa. Nimittäin sunnutaina cosplay-asuihin pukeutuneet pääsivät ilmaiseksi sisään messuille.

B-hallista löytyi oma suurehko Lasten alue, joka kyllä ihastutti. Ihanaa, että pienimmätki messuilijat otetaan huomioon. Siellä oli päivien mittaan myös pienimmille suunnattua omaa ohjelmaa.

Oman työn ohessa ehti hieman siis kierrelläkin ja kuunnella. Yksi kokonainen kokonaisuus, jonka ehdin kuulla oli Fiore-lavalla, Ben Kallandin ja Terhi Törmälehdon haastattelu, jossa aiheina oli mm. uskonto, uskominen, uskonnollinen yhteisö ja niistä kirjoittaminen. Monia mielenkiintoisia keskusteluja ehdin kuunnella hetkisen silloin, toisen tällöin, mutta koska työ.... Helsinkiin aion tehdä paremman suunnitelman, mitä kuuntelen ja missä vaiheessa. Helsingin messuilla myös vapaa-aikaa on suhteellisesti enemmän, joten keskustelujen seuraamiseen jää enemmän aikaa.

Ja vaikka kirjahyllyni pullistelevatkin jo niin, ettei niihin uusia asukkaita oikeastaa mahdu enää, niin sorruin pahemman kerran paljon keskustelua herättäneisiin "2€ kirjoihin"... Sekä sisäänkäyntiaulassa oleviin ilmaisksi jaettuihin kirjoihin. Ja tulihan sitä Lintulankin pöydästä ostettua pari kirjaa, joita vielä ei itseltä löytynyt. Mutta toisaalta, voiko liikaa kirjoja omistaa?

Ainakaan ei vähään aikaan tarvitse miettiä, mitä lukisi 😊

Luostarin rauhassa

Valamon luostarin pääkirkko 20.3.2017.
Heinävedellä vielä täysi talvi.

Pari viikkoa on jo ehtinyt vierähtää talkooviikolta kotiutumisesta. Ensimmäisen viikon shokkitila oli taas melko täydellinen: henkisesti kotiin tuleminen rauhaisasta ja omalla painollaan kulkevasta arjesta tähän hektiseen maailmaan ja elämään on aina jotenkin rankkaa.

Valamon luostarin kirjaston yläkertaa.

Mutta niin vain viikko vierähti luostarin mäellä. Ihana rauha ympäröi koko ajan, vaikka pyhiinvaellusryhmiä ja arvovieraitakin saapui. Kirjastossa työskennellessä on toki vielä syrjemmässä ja rauhallisemmassa kuin, jos esimerkiksi olisi työssä kaupassa tai Trapesassa.

Valamon luostarin kirjaston alakertaa - teologinen osasto.

Viikon aikana on saanut päänsä puhki miettiä taas luettelointiin liittyviä kiemuroita. Nyt on onneksi alla myös ihan oikea kirjastojärjestelmä eikä ainoastaan Exel-taulukkoa, kuten kotona olevan projektin kanssa. 

Tällä kertaa tuli luetteloitua mm. tällaista.
Lähinnä englannin ja venäjän kielistä.

Ihanaa tässä viikossa oli paljon eikä kaikkea voi edes kunnolla kuvata. Oli ihana tavata vanhat tutut talkoolaiset ja vakinaisemmat luostarinmäkeläiset. Uusiakin tuttavuuksia syntyi. Erityisesti kaipaan jumalanpalvelusten rytmittämää päivää ja niiden ihanaa rauhaa. Omasta kotipuolesta saapuneet pyhiinvaeltajatkin toivat oman tuulahduksensa. Heidän kanssaan pääsin myös käymäseltään Lintulan luostariin vierailulle. Tämä oli ensimmäinen kerta kun matkustin talkoojaksolle julkisilla, joten ilman heitä en olisi päässyt sisaristoa tervehtimään. Kaiken kukkuraksi sain myös varmistettua kesäksi itselleni taas harjoittelupaikan Valamon luostarin kirjastosta! Ensi kesää siis jo odotellessa!

Uutta lukemistakin löysin, mutta siitä toisella kertaa.

Vietin talkooviikon Valamon luostarissa 17.-25.3.2017

Ps. Kotiprojektiin liittyen. Kirjastomme sai lahjoitukseksi seitsemän kappaletta romanian kielisiä Mineoita. Näitä sitten luettoloimaan (kunhan muilta kouluhommilta kerkeää)!