Johannes, skeemaigumeni ; toim. metropoliitta Panteleimon: Kirjeitä Jelenalle: skeemaigumeni Johanneksen kirjeitä Jelena Armfeltille vuosilta 1945-1958

Toukokuun lukusaldo oli vähänlainen. Vain tämä yksi ainokainen kirja, jonka viimeisetkin virkkeet sain luettua loppuun. Mutta ajattelen, että parempi yksikin kuin ei yhtään.

Tämä Valamon luostarin uusin kustannus oli pakko saada heti luettavaksi, kun se ilmestyi. Olen aikaisemmin lukenut skeemaigumeenin Valamon vanhuksen kirjeitä. Itseasiassa juuri tänään mietin, että tuokin opus pitäisi lukea uudelleen. Molemmissa teoksissa on siis kyse isä Johanneksen kirjoittamista kirjeistä rippilapsilleen, joissa hän lempeän isän ottein opastaa rippilapsiaan niin hengellisissä kuin siinä sivussa hieman maallisemmissakin asioissa. Vaikkakin isä Johannekselle usko ja elämä nivoituvatkin täysin yhteen.  Pieni pilke silmäkulmassa, opetus huumorillakin höystettynä.


Muutama sana isä Johanneksesta. Hän syntyi 1873 Moskovan pohjoispuolella sijaitsevassa Tverin kylässä. Hän tuli Valamoon (Laatokalle) ensimmäisen kerran 1800-luvun lopulla ja monien vaiheiden jälkeen hänet valittiin Valamon luostarin rippi-isäksi talvisodan aattona vuonna 1938. Valamon vanhus kuoli luostarissa Heinävedellä kesällä 1958.

Valamon vanhuksen kirjeitä on noussut ortodoksisessa hengellisessä kirjallisuudessa klassikon asemaan. Aivan samaan ei Kirjeitä Jelenalle välttämättä, ainakaan vielä yllä, mutta yhtä kaikki myös tästä opuksesta löytyy paljon helgellisiä opetuksia, erityisesti meille maailmassa eläville.

"Ei edes yhtä moitteen sanaa ole lausuttu, ja jo sydäntä kouristaa. Ei tämä siis ole nöyryyttä vaan ylpeyden poikanen. Ilman nöyryyttä ei ole pelastusta ja kilvoituksemme ovat turhat. Herra ei anna meille lahjojaan ponnistustemme määrää mitaten vaan nöyryytemme mukaan, näin meille opettavat pyhät isät."

Valamon luostarin rippi-isallä, skeemaigumeni Johanneksella, oli synnyinlahjana lähimmäistä ymmärtävä, rakastava ja kärsimyksissä myötäelävä sydän. Tämän saivat kokea myös hänen hengelliset kaittavansa ja heistä läheisin – Jelena Akseljevna Armfelt.
 
Kirjeenvaihdossaan rippilapsensa kanssa isä Johannes paneutuu vakavasti Jelenan kysymyksiin, hänen tuskaansa ja huoliinsa, sekä myös iloitsee tämän hyvistä pyrkimyksistä.
 
Kirjeitä Jelenalle -teoksessa lukija pääsee osalliseksi Valamon vanhuksen ohjauksesta ja samalla matkalle Uuden Valamon sodan-jälkeisten vuosien arkeen ja juhlaan. (takakansi)

****

Johannes, skeemaigumeni ; toim. metropoliitta Panteleimon

Kirjeitä Jelenalle: skeemaigumeni Johanneksen kirjeitä Jelena Armfeltille vuosilta 1945-1958

Valamon luostari 2017

179 sivua