Helmikuu tulla humpsahti jo kalenterin sivuille. Nyt olisi sitten tarkoitus vähän katsastaa tämän blogin ensimmäistä toimintavuotta 2017 sekä luoda katseet niin tammikuun luetut-listalle kuin helmikuun hömpötyksiinkin.
Vuosi 2017 kului mielestäni ihan mukavasti. Varsinkin, kun en stressaa tavoitteista (tai ainakin kovasti yritän olla stressaamatta!!!). Mutta viime vuoden luetut-listalle mahtui siis 26 kirjaa, yhteensä 5819 sivua. Lyhin lukemani kirja oli 80 sivuinen (Koiramäen Suomen historia) ja tiiliskivimäisin opus lukupinossani oli 640 sivuinen Arkielämän pyhät.
Luetut 2017
Dieckmann, Maijaliisa: Luostarin Piritta.
Jevlogi, isä : Ahkeroikaa ja rukoilkaa: Isä Jelvogin kirjeitä.
Kunnas, Mauri: Koiramäen Suomen historia.
Liksom, Rosa: Väliaikainen.
Linstedt, Risto ; Ojanen, Eero: 1918 – Matkoja muistin rintamilla.
Mazzeo, Tilar J.: Irenan lapset
Annina Holmberg, Olli Löytty & Taina West (toim.): Minun Valamoni : tarinoita luostarista.
Mustonen, Enni: Lapinvuokko.
Nikodim, Belgorodin piispa: Maria Aunukselainen.
Purmonen, Veikko: Arkkipiispa Hermanin elämä.
Räty-Hämäläinen, Aino: Karjalan tyttäret
Takala, Vesa ; Härkönen, Jyrki: Sielun saarille: Suomen lähialueiden luostareita.
Tiihon, arkkimandriitta: Arkielämän pyhiä ynnä muita kertomuksia.
Arseni, arkkimandriitta (toim.): Tuokiokuvia Valamosta
Wuolijoki, Hella: Enkä ollut vanki : tuokiokuvia vankilasta.
Olen siis melko tyytyväinen kaikin osin viime vuoden saldoon. Ja vielä tyytyväisempi olen menneen tammikuun saldoon, jolloin luin kokonaista 6 kirjaa. Tähän vaikuttanee pienesti se, että päätin kokeilla itselleni jotain aivan uutta, nimittäin Viisikko-kirjoja. Ja niitähän sitten suunnilleen kolmen päivän sisällä upposi kolme kappaletta. Melkein harmittaa, etten lapsena ole kompastunut näihin (kotona kirjahyllystä löytyi kyllä muita Blytonin kirjoja, vaikka niitäkään ei kyllä ole tullut luettua). Mielestäni Viisikot ovat perushyviä seikkailukirjoja. Aion jatkaa sarjan lukemista, hieman vain mietin, alkavatko kirjat toistaa itseään. Vaikka siltikään en varmaankaan jättäisi niitä lukematta. Hyvä ja kevyttä "välilukemista" vähän raskaamman aineston vastapainoksi.
Luettu tammikuussa 2018
Blyton, Enid: Viisikko karkuteillä. Tammi 2011.
Blyton, Enid: Viisikon uudet seikkailut. Tammi 2016.
Kaarninen, Mervi: Punaorvot 1918. Minerva 2008.
Panteleimon, metropoliitta: Valamon ystäviä. Valamon luostari 2016.
Rytisalo, Minna: Lempi. Gummerus 2016.
Rytisalo, Minna: Lempi. Gummerus 2016.
Näistä moni on löytänyt paikkansa jo Helmet-lukuhaastelistaltani (tai jopa monesta paikasta). Lisäksi Kaarnisen Punaorvot 1918 löysi tiensä niin Varjohaasteen kuin 1918haasteenkin listalle. Tästä opuksesta on myös tulossa postaus myöhemmin.
(Onko muilla muuten koskaan sellaista ongelmaa, että lainaa uusia kirjoja, vanhatkin lukematta, mutta niitä uusiakin pitää päästä jo aloittamaan? Minulla on taas ollut vauhti päällä ja tälläkin hetkellä oikeasti luen kolmea neljää kirjaa samalla ja yhden tultua päätökseen, jatkan kyllä edellisiäkin, mutta ihan uusikin on pakko aloittaa. Välillä mietin lähtikö taas lapasesta....)
Helmikuukin tosiaan alkoi ja eniten odotan lukurintamalla Ystävänpäivän lukumaratonia, joka on ensimmäinen lukumaratonini. Lukumaratonilla luen varmaankin lisää Viisikko-kirjoja ja mahdollisesti myös Matkaopas keskiajan Suomeen, jonka lainasin tänään kirjastosta kahden muun historiaa käsittelevän tietokirjan kanssa. Mutta koska yhden lainaamistani kirjoista jo sain luettua tänään, niin illan pyhitänkin sitten jollekin lainaamalleni elokuvalle. Nekin kyllä ovat kaikki historia painotteisia ja miltei jokainen sijoittuu toisen maailmansodan aikaan. Ehkä niistäkin syntyy postaus? Who knows... 😉
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti